Ja tällä siis tarkoitan viikkoja, joita vietän "yksinhuoltajana." Ukkeli siis on ollut reilut 2 viikkoa reissussa, tosin onhan hän piipahtanut viikonloppuisin kotona. Mä olen ollut hänen tyttärensä kanssa kotona. Se on rankkaa! On varmasti kaikille, jotka yksin huolehtivat muksusta tai useammasta, mutta varsinkin, kun yrittää jaksaa huolehtia jonkun toisen lapsesta, vaikkei niin edes haluaisi. Ei vain ole vaihtoehtoja...

Jotkus "ihanat" ihmiset ovat katsoneet tarpeelliseksi mainita minulle, kuinka tiesin asioiden laidasta jne... No, helppohan se on arvostella. Itselläni kun ei ollut aavistustakaan, että mieheni ex-vaimo kuolisi, ja näin ollen miehestäni todella tulisi yksinhuoltaja sanan varsinaisessa merkityksessä. En myöskään osannut aavistaakaan, että mieheni äiti kuolisi äkillisesti hieman yli viisikymppisenä. Hän auttoi kovasti lapsen kanssa ja aina pikku-H sai mennä sinne lomailemaan, kun vaan halusi. Niinpä niin. Ja kyllähän minä tiesin, mihin astuin. Ihanaa, että muut aina tietää asiat paremmin kuin itse... Toki tiesin mieheni ammatin, ja tiesin, että hän joutuisi olemaan melko paljon poissa, mutta silti. Taidan olla hieman väsynyt tähän touhuun tällä hetkellä.

Tästä onkin hyvä jatkaa purnaten sitä, että ei aina kannattaisi arvostella asioita, varsinkin jos ei tiedä niiden todellista laitaa. Joitakin ihmisiä moinen arvostelu voi satuttaa kovasti. Kuten nyt mm. itseäni. En nyt ala jeesustelemaan asialla, mutta uskoisin, että näillä erinäisillä jutuilla on ollut jonkinlainen vaikutus omaan arvostelukykyyn, ja siihen ettei kovin helposti lähde tuomitsemaan muiden asioita, jollei todella tiedä, mistä on kyse.

Viime viikolla sanomalehden tekstiviesti-palstalla joku vatipää keksi julistaa kaikille, että tatuoinnit on narkkari-puuhia. Kenties tekstari oli vaan provokaatio-viesti, mutta ainakin minuun se tehosi. Itse muutamalla tatuoinnilla koristautuneena tuohduin tietenkin kovasti. Ärsyttää, kuinka helposti ihmiset lokeroidaan pelkkien koristeiden takia. Tietenkin tästäkin voidaan olla montaa mieltä, että onko ne nyt koristeita vai ei, mutta puhunkin nyt omasta puolestani. Jos ne piilotan, niin kuinka moni voi lokeroida minut narkkariksi noin muuten ulkonäön perusteella?!? Ei varmaan kovinkaan moni. Tästä kuitenkin yhteenvetona, että helkkari kuinka ennakkoluuloista porukkaa me ollaan!!! Hävettää.

Lähdenpä tästä kuuntelemaan (saatanallista) heavy-musiikkia (ja luonnollisesti palvomaan ko. herraa) sekä samalla suihkuun pesemään tatuointejani (siis piikittämään itseäni). Sitten voisinkin soittaa kaverilleni, joka on ulkomaalaista syntyperää (siis huora tai muuten rikollinen vähintäänkin). Kenties otan vielä illalla lasin viiniä (alkoholistikin vielä!!!)

Joten suvaitsevaa illan jatkoa kaikille... Toisen kerran paremmalla mielellä.